Kannattaako aina valita halvin rahasto?

Ei. Halpa rahasto on usein hyvä vaihtoehto, mutta joskus aktiivinen rahasto voi tarjota lisäarvoa, joka oikeuttaa korkeammat kulut.

Kuinka suuri hallinnointipalkkio on korkea?

Yli yhden prosentin vuotuista hallinnointipalkkiota pidetään yleensä melko korkeana, mutta ratkaisevaa on, saako sijoittaja vastinetta kuluille.

Voiko aktiivinen rahasto voittaa indeksirahaston?

Kyllä voi, mutta pitkällä aikavälillä vain osa aktiivisista rahastoista onnistuu siinä kulujen jälkeen.

Miksi korkea hallinnointipalkkio voi silti kannattaa?

Jos rahasto tuottaa kulujen jälkeen enemmän lisäarvoa kuin halvemmat vaihtoehdot esimerkiksi paremman riskienhallinnan tai ylituoton ansiosta.

Miten voin arvioida kulujen vaikutuksen omaan sijoitukseeni?

Laske hallinnointipalkkion vaikutus omalla sijoitussummallasi ja sijoitusajallasi. Pitkällä aikavälillä pienetkin kuluerot voivat kasvaa merkittäviksi.

Milloin korkea hallinnointipalkkio kannattaa maksaa?

Moni vaihtaa automaattisesti halvimpaan rahastoon. Joskus se on hyvä päätös, mutta ei aina.

Rahastojen hallinnointipalkkioista puhutaan usein niin, että mahdollisimman pieni kulu olisi aina paras vaihtoehto. Todellisuudessa asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Vaikka kulut syövät tuottoa, korkeamman hallinnointipalkkion maksaminen voi joissakin tilanteissa olla perusteltua, jos sijoittaja saa vastineeksi aidosti enemmän arvoa.

Ratkaiseva kysymys ei ole, paljonko rahasto maksaa, vaan mitä sillä hinnalla saa. Jos korkeammat kulut eivät näy parempana riskienhallintana, laadukkaampana sijoitusprosessina tai pitkän aikavälin lisätuottona, ylimääräinen palkkio jää käytännössä pelkäksi kuluksi.

Lyhyt vastaus: korkea hallinnointipalkkio kannattaa maksaa vain, jos rahasto tuottaa kulujen jälkeen enemmän lisäarvoa kuin matalakuluiset vaihtoehdot.

Neljä tilannetta, joissa aktiivinen salkunhoito tuo lisäarvoa

Korkeampi hallinnointipalkkio voi olla järkevä vain silloin, kun rahaston tarjoama lisäarvo on suurempi kuin siitä aiheutuva lisäkustannus.

Esimerkiksi aktiivisesti hoidettu rahasto voi tarjota etuja, joita passiivinen indeksirahasto ei tavoittele:

Mahdollisuus ylittää vertailuindeksin pitkällä aikavälillä.
Riskien aktiivinen hallinta vaikeissa markkinatilanteissa.
Pääsy markkinoille tai sijoituskohteisiin, joita tavallinen indeksirahasto ei kata.
Erityisosaaminen esimerkiksi pienyhtiöissä, kehittyvillä markkinoilla tai yrityslainoissa.

Näistä ominaisuuksista voi olla hyötyä, mutta ne eivät automaattisesti tarkoita parempia sijoitustuottoja.

Pelkkä korkea hinta ei kerro laadusta

Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on, että kallis rahasto olisi automaattisesti parempi kuin halpa.

Todellisuudessa hallinnointipalkkio kertoo vain sen, mitä rahaston ylläpidosta veloitetaan. Se ei kerro, kuinka hyvin rahastoa hoidetaan tai kuinka hyviä sijoituspäätöksiä salkunhoitaja tekee.

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että suuri osa aktiivisista rahastoista ei pitkällä aikavälillä voita vertailuindeksiään kulujen jälkeen. Tämä tarkoittaa, että korkeampi palkkio ei useinkaan maksa itseään takaisin.

Toisaalta löytyy myös rahastoja, joiden salkunhoitajat ovat onnistuneet tuottamaan lisäarvoa vuosien ajan. Näiden tunnistaminen etukäteen on kuitenkin erittäin vaikeaa.

Esimerkkilaskelma: kuinka paljon lisätuottoa tarvitaan?

Kuvitellaan kaksi rahastoa:

Rahasto	Juoksevat kulut (TER)	Lisäkulu 50k € sijoituksella	Vaadittu lisätuotto
A	0,20 % / v	0 € (vertailutaso)	0,00 %-yks. / v
B	1,20 % / v	noin 500 € / v enemmän	noin 1,00 %-yks. / v

Ero on tasan yksi prosenttiyksikkö vuodessa.

Jos sijoitat 50 000 euroa, yhden prosenttiyksikön korkeammat juoksevat kulut maksavat noin 500 euroa enemmän vuodessa.

Jotta kalliimpi rahasto olisi yhtä kannattava, sen pitäisi tuottaa vähintään noin yhden prosenttiyksikön enemmän joka vuosi kulujen jälkeen. Vasta tämän ylittävä tuotto olisi sijoittajalle todellista lisähyötyä.

Juuri tässä moni sijoittaja yllättyy. Yhden prosenttiyksikön vuosittainen ylituotto kuulostaa pieneltä, mutta sen saavuttaminen vuodesta toiseen on sijoitusmaailmassa erittäin haastavaa.

Kokeile nyt samaa vertailua omilla luvuillasi. Esiasetettu esimerkki käyttää 50 000 euron sijoitusta, 25 vuoden sijoitusaikaa ja 7 prosentin bruttotuottoa.

Liikuta liukusäätimiä nähdäksesi, miten pienikin kulumuutos vaikuttaa pitkällä aikavälillä.

Juoksevat kulut (TER)1,20 %

Sijoitusaika25 vuotta

Juoksevien kulujen arvioitu vaikutus

Edullinen (0,20 %)258 971 €

Valitsemasi (1,20 %)204 697 €

Arvioitu menetetty tuotto 25 vuodessa54 274 €

Oletus: 50 000 € alkupääoma, 7 % bruttotuotto ja vertailu 0,20 % kulutasoon.

Haluatko laskea oman kuukausisäästösi tai alkupääomasi mukaan?

Laske omilla luvuillasi

Laskuri on ilmainen ja tuloksen näet heti

Kannattaako maksaa korkeaa hallinnointipalkkiota?

Useimmiten ei automaattisesti. Korkeampi hallinnointipalkkio on perusteltu vain silloin, kun rahasto pystyy tuottamaan lisäarvoa kulujen jälkeen johdonmukaisesti.

Laajoilla ja tehokkailla markkinoilla matalakuluiset indeksirahastot voittavat usein, koska ylimääräisen kulun kurominen umpeen on vaikeaa. Tehottomammilla markkinoilla aktiivinen rahasto voi joskus onnistua paremmin, mutta tämä pitää arvioida rahasto kerrallaan.

Käytännössä päätös kannattaa tehdä vertaamalla kokonaisuutta: kulut, sijoitusstrategia, riskitaso ja pitkäaikainen näyttö kulujen jälkeisestä tuotosta.

Kaikilla markkinoilla halvin vaihtoehto ei välttämättä ole paras

Laajoilla osakemarkkinoilla, kuten maailman osakkeissa tai Yhdysvaltain suurissa yhtiöissä, kilpailu on erittäin kovaa. Näillä markkinoilla indeksirahastot ovat usein erittäin vaikeita voittaa pitkällä aikavälillä.

Sen sijaan pienemmillä ja tehottomammilla markkinoilla aktiivisella salkunhoidolla voi olla enemmän mahdollisuuksia löytää aliarvostettuja sijoituskohteita. Tällaisia voivat olla esimerkiksi:

pienyhtiöt
kehittyvät markkinat
yrityslainat
tietyt vaihtoehtoiset sijoitukset.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki näiden alueiden aktiiviset rahastot olisivat hyviä sijoituksia. Jokainen rahasto kannattaa arvioida erikseen.

Suurin oivallus: hallinnointipalkkiota ei pidä tarkastella yksin

Moni vertailee rahastoja pelkän kuluprosentin perusteella. Se on hyvä lähtökohta, mutta ei vielä riitä.

Olennaisempaa on kysyä:

Onko rahasto tuottanut lisäarvoa pitkällä aikavälillä kulujen jälkeen?
Onko sijoitusstrategia sellainen, jota indeksirahasto ei pysty tarjoamaan?
Onko salkunhoitajalla näyttöä onnistumisesta erilaisissa markkinatilanteissa?
Olisinko valmis maksamaan tästä palvelusta myös silloin, jos tuotot jäävät hetkellisesti indeksin alle?

Kun asiaa katsoo tästä näkökulmasta, hallinnointipalkkio muuttuu hinnasta sijoituspäätökseksi. Silloin tärkeintä ei ole maksaa mahdollisimman vähän, vaan maksaa vain sellaisesta lisäarvosta, jonka todella uskoo saavansa.

Mitä tämä tarkoittaa juuri sinun sijoituksillesi?

Jos omistat aktiivisia rahastoja, kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään, miksi olet valinnut juuri ne.

Maksatko korkeampaa hallinnointipalkkiota siksi, että rahasto on historiallisesti tuottanut lisäarvoa? Vai siksi, että et ole koskaan vertaillut sen kuluja edullisempiin vaihtoehtoihin?

Jos huomaat maksavasi korkeita kuluja ilman selkeää vastinetta, kannattaa arvioida salkun vaihtoehdot kriittisesti. Lue käytännön oppaamme siitä, kannattaako vaihtaa halvempaan rahastoon ja miten se tehdään.

Yhteenveto

Korkea hallinnointipalkkio ei ole automaattisesti hyvä eikä huono asia. Ratkaisevaa on, tuottaako rahasto kulujensa jälkeen enemmän arvoa kuin edullisemmat vaihtoehdot. Mitä suurempi palkkio on, sitä enemmän rahaston täytyy perustella hintansa paremmalla tuotolla, riskienhallinnalla tai sijoitusstrategialla.

Jos haluat nähdä, kuinka paljon rahaston juoksevat kulut (TER) vaikuttavat juuri sinun sijoitukseesi euroissa pitkällä aikavälillä, voit arvioida vaikutuksen rahaston kululaskurilla. Syötä vertailuun rahaston juoksevat kulut (TER), jos haluat huomioida hallinnointipalkkion lisäksi myös muut jatkuvat rahastokulut.